Tällä viikolla olen ollut uudella osastolla, postnatal wardilla, eli synnytyksen jälkeisellä osastolla. Siellä on siis synnyttäneitä naisia ja tietysti pienen pieniä vauvoja. Eilen pääsin heti tositoimiin hoivaamaan vauvoja ja katselemaan verinäytteiden ottoa pikkuihmisiltä. Vauvat ovat täällä paljon laihempia kuin Suomessa, raajat ovat laihat ja vauvat painavat noin 2,5 kg syntyessään eli kilon vähemmän kuin vauvat painavat Suomessa keskimäärin syntyessään. Tämä päivä ei sitten alkanutkaan niin hyvin, sillä olin työmaalla vain 45 minuuttia. Heti aamulla herätessä oli kipeä olo, ja jouduin lähtemään kesken päivän pois. Takaisin kotiin päästyäni vetäisin kuuden tunnin levot, ja nyt illalla olo on jo paljon parempi. Olimmekin ottamassa arskaa kattoterassilla muiden opiskelijoiden kanssa. Tänään olikin todella lämmin päivä, viime viikonloppuna kun satoi vettä ja oli muutenkin koleaa. Sisällä on edelleenkin tosi kylmä, varsinkin iltaisin, öisin ja aamuisin. Jos olisin tajunnut, että täällä on näin kylmä, olisin ottanut enemmän vaatetta mukaan!
Huomenna on Nepalin itsenäisyyspäivä, joka on kansallinen vapaapäivä. Ei siis töitä huomenna! Viikonlopuksi menemme Chitwanan kansallispuistoon, jossa näemme toivottavasti norsuja ja sarvikuonoja ja muita elukoita :) Toivokaamme, että Chitwanassa on hyvä nettiyhteys hotellissa..
|
Bussissa sunnuntaina Kathmandusta Dhulikheliin. Tapasimme bussissa norjalaisen pariskunnan, joka kertoi asuneensa Sharmilan luona kaksi vuotta ja tällä hetkellä he asuvat noin 50 metrin päässä Sharmilalta. Kun pääsimme Dhulikheliin, oli jo pimeää, emmekä todennäköisesti olisi osanneet ilman pariskunnan johdatusta bussiasemalta kotiin. |
|
Jos tällä varustuksella ei tarkene nukkua niin ei sitten millään! Fleecekerrasto, pörrösukat, kaulahuivi, pipo, lentokoneesta lainettu viltti ja kaksi paksua peittoa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti